Vanhuksista huolehtiminen

Kansasta kertoo paljon se, kuinka vanhempia sukupolvia kohdellaan. Julkisessa keskustelussa korostuu usein väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus taloudelle. Puhutaan paljon huoltosuhteesta.

Ei kuitenkaan tule unohtaa, että vanheneminen on luonnollinen osa elämää. Ei vanheneminen ole ongelma. Meidän suhtautuminen vanhenemiseen on ongelma. Ikärasismia esiintyy työhönotossa ja perhe-elämässä.

Kiireiset ura-alfat eivät kerkiä viettämään aikaa vanhempiensa kanssa. Lapsenlapset eivät lähenny isovanhempiensa kanssa, kun perheet suhaavat vapaa-ajan ulkomailla tai jälkikasvun harrastusten perässä.

Skandinaavisessa hyvinvointivaltiossa on silti sijaa ja kriittistä tarvetta vanhusten ammattimaiselle hoidolle. Hoitoala ansaitsee valtavan palkankorotuksen, jotta alan raskaus, vuorotyöt ja -yöt sekä vastuullisuus korreloisi myös ansiotasoon. Mistä rahat?

Mikäli perheet huolehtisivat vanhuksistaan pidempään kotioloissa, voisivat ihmiset elää kotihoidon piirissä pidempään. Tarpeellisia varoja säästyisi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevista ihmisistä huolta pitävien palkankorotuksiin.

Vanhuuden yksinäisyys on ongelmana valtava. Vastuu on ensisijaisesti lähipiirillä, ja jos lähipiiriä ei ole, tarjoaa kolmas sektori ja seurakunnat osallisuutta. Väestön ikääntyminen tarvitsee erityisesti ajatusreformaatiota. Vanhuutta ja vanhusta pitää alkaa arvostaa.

Hoivaa ja huolenpitoa,

Ossi Lehtihuhta